Miekkiön kylä sijaitsee Hollolan kunnan kaakkoiskulmassa. Naapureina sillä ovat nykyisin Lahden ja Orimattilan kaupungit. Miekkiön kylän naapureina Hollolan puolella ovat Okeroisten, Nostavan ja Hakosillan kylät. Orimattilan puolelta naapureina ovat Rautamäki, Pennala ja Viljaniemi. Lahdesta katsoen Miekkiö rajoittuu Renkomäen, Pasinan, Näkkimistön ja Jokimaan kaupunginosiin. Miekkiön alueeseen kuuluu myös Hangasmäki. Hangasmäki-nimi on tullut kyläosan suuresta mäestä. Myös Luhdantaustan on katsottu Miekkiön kyläkuntaan kuuluvaksi.
Ohessa lyhyt katsaus Miekkiön kylän historiasta.
Nykyisessä muodossaan Miekkiön kylän voi katsoa syntyneeksi 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Kuitenkin jo paljon sitä aikaisemminkin kyläkunnassa oli asutusta. Torpparit asuttivat jo 1800-luvun alkupuolella Miekkiön ja raivasivat sinne ensimmäiset pellot maatalouskäyttöön. 1800-luvun lopulla etenkin Okeroisista siirryttiin asumaan Miekkiöön. Tuohon aikaan Miekkiö sai paljon uusia asukkaita ja 1900-luvun vaihteessa Miekkiöläisiä olikin jo 435 henkeä. Toimeentulo saatiin tuolloin pääasiassa maataloudesta. Kylällä toimi lisäksi 1900-luvun taitteessa mm. suutari, räätäli, kyläseppä, leipäkauppa ja myöhemmin myös savenvalaja. Hiljalleen Miekkiö muuttui erämetsästä ja niittymaasta asutuksi kyläksi. Miekkiö on ollut viimeisen sata vuotta tyypillistä harvaanasuttua maaseutualuetta. Oman piirteensä sille antaa Porvoonjoen latvajoen Luhdanjoen jokilaakso sekä Luhdantaustan ja Miekkiön välissä kulkeva kalliovyöhyke jyrkkine rinteineen ja notkoineen.
Miekkiöläiset alkoivat suunnitella oman kansakoulun rakentamista jo 1900-luvun vaihteessa. Kylän vaurastuminen, pitkät matkat muihin kouluihin ja naapurikyliin levinneet kansakoulut antoivat pontta oman koulun rakentamiseen. Vuonna 1903 aloittikin toimintansa Miekkiön kansakoulu. Itse koulun rakentaminen käynnistyi jo vuonna 1901 ja sen sijainti oli keskellä kylää. Koulu sijaitsi tuohon aikaan lähes Miekkiönjärven rannalla. Myöhemmin Miekkiönjärvi kuitenkin kuivatettiin maatalouden käyttöön. Eräs suuri voimannäyte Miekkiön kylän kohdalla koettiin 1990-luvun alkupuolella, kun kouluun rakennettiin kyläläisten toimesta talkootyönä laajennusosa. Laajennusosan työt aloitettiin toukokuussa 1994 ja työ valmistui 1995 vuoden alussa. Miekkön koulutalkoot palkittiin ansaitusti PRO MAASEUTU -kunniamaininnalla.
Oma koulu ja kansallisaatteet käynnistävät kylällä myös yhdistyselämän. Tämän seurauksena Miekkiössä aloitti toimintansa mm. raittiusyhdistys Aate II 20.12.1903. Raittiusyhdistys Aate II oli ensimmäisiä kylällä toimivia ja kyläläisiä yhdistävä yhdistys. Miekkiön lainakirjasto oli tiettävästi ensimmäinen kylällä toimiva yhdistys. Raittiusyhdistys Aate II toimintamuotona oli alkujaan ns. kuukausikokoukset. Myös kävely- ja rekiretket kuuluivat yhdistyksen toimintaan. Yhdistys järjesti myös urheilu- ja leikkitoimintaa. Alkuaikoina toiminta oli hyvinkin vilkasta ja monipuolista. Oli iltamia, kyläjuhlia, tanssia ja mm. näyttelytoimintaa.
Aate II kokoukset järjestettiin alkujaan koululla tai jäsenten kodeissa. Kuitenkin hiljalleen alkoi itämään ajatus oman seurojentalon rakentamisesta. 1911 valmistui Miekkiön kylälle oma seurojentalo joka nimettiin Kisalaksi. Oman talon aikaansaaminen kylälle oli pieneltä yhdistykseltä melkoinen voimannäyttö. Oman talon valmistuminen vilkastutti entisestään kylän kokous- ja iltamatoimintaa. Taloa myös vuokrattiin muille yhdistyksille ja sillä tavoin saatiin yhdistykselle lisätuloja.
Oma urheiluseura Miekkiöön päätettiin perustaa 1930-luvulla. Lopulta Miekkiön Wilkas (Vilkas) perustettiin 1935. Alkuaikoina toiminta keskittyi lähinnä hiihto- ja yleisurheiluun. Myöhemmin mukaan tulivat mm. pesäpallo ja suunnistus. Pieneksi kyläksi Miekkiöläiset olivat varsinkin 30- ja 40-luvuilla hyvinkin aktiivisia ja menestyneitä Hollolan urheiluseurojen kesken. Sota-aikojen jälkeen 1950-luvulla kylällä oli mm. oma pesäpallo- ja suunnistusjoukkue. Lisäksi 1951 kyläläiset rakensivat talkoilla oman puisen hyppyrimäen. Miekkiön Vilkkaan toiminta jatkui vielä 1970- ja 1980-luvuillakin melko aktiivisena ja Vilkkaan toimesta järjestettiin mm. hiihto- ja yleisurheilukilpailuja.
Miekkiön kylätoimikunta aloitti toimintansa maaliskuussa 1981. Aiemmin kevättalvella oli järjestetty Hollolan kylissä kyläkokoukset, joista kuntasuunnittelutoimikunta laati yhteenvedon. Miekkiössäkin tämä kyläkokous herätti suuren suosion. Osallistujia oli 88 henkeä. Miekkiön kylätoimikunta aloitti toimintansa tämän kokouksen päätteeksi.
Nykyisin Miekkiön väkiluku on reilut 500 henkilöä.
(Historia koosteet on pääosin lainattu Suvi Kuisman kirjoittamasta kirjasta ”Miekkiön koulun ja yhdistystoiminnan sata vuotta”)
Lue myös: Helmin Salmisen kirjoitus
Helmi Salminen (s. 25.10.1921-k. 26.7.2013) on kirjoittanut 1980-luvulla kulttuurilautakunnan kilpailuun tekstin, joka sisältää katsauksen Miekkiön synnystä ja historiasta aina 80-luvulle asti.